KUNGLIGA KAJANA BATALJON
KUNINKAALLINEN
KAJAANIN
PATALJOONA
1788
- 1809
Ennen varsinaista ruotujakolaitosta Kainuussa oli
toiminut vuodesta 1681 lähtien nostoväkeen perustuva Kajaanin maakomppania. Ruotsin
kuningas Kaarle XI suostui vapauttamaan Kajaanin läänin asukkaat väenotoista
ehtoja vastaan. Väestön tuli ylläpitää Kajaanin linnaa ja asettaa 150 miestä
linnoituksen suojaksi sodan aikana. Näille sotilaille piti rahvaan hankkia
samanlaiset vaatteet kuin muillakin Pohjanmaan jalkaväen sotilailla.
Kuninkaallisella majesteetilla oli oikeus vaatia ylimääräisiä veroja tämän
puolustusjärjestelyn vastapainoksi. Verot maksettiin kapahaukina ja
hopearahana. Kruunu halusi edistää uudisasutusta säätämällä samassa
sopimuksessa, että miesluvun kasvaessa taloissa yli neljään, piti jonkun lähteä
uudisraivaajaksi muualle.
Pohjanmaa siirtyi ruotujakoiseen sotaväkeen vuonna
1733, mutta kainuulaiset sekä Kemin ja Tornion Lappi jäivät yhä ruodutuksen
ulkopuolelle. Vuonna 1756 Kajaanin komppania liitettiin Pohjanmaan rykmentin
yhdeksänneksi komppaniaksi. Seuraavana vuonna tehtiin ensimmäinen ruotujako ja
määriteltiin ruotutorppien paikat Paltamon ja Sotkamon pitäjissä. Sotilaille
annettiin myös ruotsinkieliset sotilasnimet. Kainuulaisten vastarinta
ruotujakolaitosta kohtaan johti kuitenkin ruodutuksen päättymiseen vuonna
1766. Tätä seurasi paluu vanhaan Kajaanin
maakomppanian järjestelmään.
Kainuussa siirryttiin vakinaiseen
sotamiehenpitoon lopullisesti vasta vuonna 1788. Kajaanin läänin tuli varustaa
yhteensä 307 ruotusotilasta, joista 120 kuului Sotkamon jääkärikomppaniaan, 94
Paltamon jääkärikomppaniaan ja 93 Hyrynsalmen jääkärikomppaniaan. Tämän lisäksi
lääni sitoutui lähettämään vuosittain pidettäviin harjoituksiin 300
nuorukaista. Monet palvelukseen 1788 astuneista ruotumiehistä olivat
tehtävissään aina Suomen sotaan saakka. Rahvaan tuli antaa jokaiselle
ruotusotamiehelle torppa, jossa oli kuusi tynnyrin alaa (noin 3 hehtaaria)
peltoa. Rauhan aikana ruotusotilaat viljelivät torppaansa ja osallistuivat
harjoituksiin. Ruotusotaväkeä harjoitettiin kesällä 14 päivää ja talvella 3
päivää. Nostoväkeä tuli harjoittaa kuusi päivää vuodessa. Joukkojen koulutus
oli heikkoa, koska kenttäpalveluksen kustannuksella korostettiin
paraatitemppuja.
Kajaanin jääkäripataljoona, myöhemmin
virallisesti Kajaanin pataljoona, kuului Pohjanmaan rykmenttiin ja sen
tehtäväksi määriteltiin rajaseudun puolustaminen. Kruunu antoi sotamiehille
aseet, varusteet ja harmaan takin sinisellä kauluksella. Ruotusotilaan ammatti
kulki usein suvussa isältä pojalle. Ruotusotilaissa oli yllättävän paljon myös
talollisten poikia ja talojen renkejä, joille sotaväki tarjosi mahdollisuuden
oman torpan perustamiseen.
Paltaniemellä
sijaitseva Sutelan tila päätyi maakapteenin virkataloksi vuonna 1787.
Landt kaptens boställe Sutela i Paltaniemi (Paldamoby) i Paldamo socken
grundades år 1787.
Sutelan puustelli Paltaniemellä (Sutela boställe i Paldamo)
KAJAANIN PATALJOONA
SUOMEN SODASSA 1808 - 1809
11-osainen
artikkelisarja julkaistiin Koti-Kajaani
-lehdessä vuonna 2008
1.
Venäläiset hyökkäävät aamuvarhaisella. osa I. Koti-Kajaani 23. - 24.2.2008.
2.
Kainuulaiset marssivat vartioon Utajärvelle. osa II. Koti-Kajaani 29. -
30.3.2008.
3.
Perääntyminen pysähtyy Siikajoelle. osa III. Koti-Kajaani 26.-27.4.2008.
4.
Vastaiskuun Pulkkilasta Kuopioon. Kajaanin pataljoona
katkaisee venäläisten perääntymistien. osa IV. Koti-Kajaani 31.5.-1.6.2008.
5.
Valloituksia ja vetäytymisiä. osa V. Koti-Kajaani 28.-29.6.2008.
6.
Sandels panosti sissi-iskuihin. osa VI. Koti-Kajaani 26.-27.7.2008.
7.
Kainuulaiset Karjalan taisteluissa. osa VII.
Koti-Kajaani 23.-24.8.2008.
8.
Kilpajuoksu Ouluun alkaa verissä päin. osa VIII. Koti-Kajaani 27.-28.9.2008.
9.
Koljonvirralla verinen taistelu. osa IX. Koti-Kajaani 25.-26.10.2008
10.
Vaivalloinen vetäytyminen Ouluun. Sandels lähetti 100
miestä Säräisniemelle estämään saarrastotusyritykset.osa X. Koti-Kajaani 29.-30.11.2008.
11.
Miehitysjoukot saapuvat Kajaaniin. Venäläisten läsnäolo herätti levottomuutta
ja turvattomuutta asukkaissa. Koti-Kajaani 30.12.2008.
MUITA
ARTIKKELEITA KAJAANIN PATALJOONASTA
Ruotujakoinen sotalaitos
Kainuussa 1788-1809,
Kuninkaallinen Kajaanin pataljoona. Viestikapula 2006.
Ruotujakoinen sotalaitos
Kainuussa 1788-1809. Kajaanin jääkäripataljoonan jäljet nimistössä.
Genos 2/2006. (s.66-71).
Sutela ei ollut Kainuun ainoa
puustelli. Kainuun Sanomat 5.8.2007.
Kun isoisän isoisän isä
venäläiset löi. Kuninkaallisen Kajaanin pataljoonan komentajan verisukulainen
vieraili Koljonvirralla. Koti-Kajaani 1.-2.11.2008.
Matts Fana ja Mustosten
sotilassuku Paltamossa. Genos 3/2008. (s.97-106).
Kainuun urhojen
antautumisesta 200 vuotta. Alakerta. Kaleva 20.5.2009.
Hurtti-Ukon juuret johtavat
Kuninkaalliseen Kajaanin Pataljoonaan. Hurtti-Ukko 1/2009 4.6.2009.
Tilastotietoja
Kajaanin pataljoonan pääkatselmusrullista
/ Statistik
från Kajana Bataljons mönsterrullor 1796 och 1800:
Kajaanin pataljoonan miehistön keski-iät
vuonna 1800 / soldaternas ålder i medeltal i 1796 och 1800:
34 vuotta/år
Ruotujakoisen sotalaitoksen miehistön keski-ikä vaikuttaa todella korkealta nykypäivän sotalaitoksiin verrattuna.
Korkea keski-ikä selittyy paljolti sillä, että 1780-luvun lopussa rekrytoidut sotilaat pysyivät ruodussa vielä 1800-luvun alussa.
Kajaanin pataljoonan miehistön ikäjakauma
vuosina 1796 ja 1800 / soldaternas åldersskilldaner i Kajana bataljon i 1796
och 1800
1796 1800
Hyrynsalmen komppania 18-60 v 4-59 v
Paltamon komppania 3-60
v 7-55 v
Sotkamon komppania 11-65 v 16-55
v
Alaikäiset sotilaat olivat upseeriston poikia, jotka saivat näin harjoitusta myöhemmälle sotilasuralle jo lapsuudessaan.
Kajaanin pataljoonan miehistön keskipituus
sentteinä vuonna 1800 / soldaternas längd (cm) i medeltal
koko pataljoonan (n=280) keskipituus 167,2 cm / hela bataljonens manskapet 167,2 cm
¾ pataljoonan sotamiehistä oli alle 170 cm / 3 av 4 var under 170 cm
Värvätyissä joukoissa ruotusotilaan alarajaksi määriteltiin 11 korttelia 3 tuumaa eli 170,5 cm.
Itä-Suomessa tästä jouduttiin tinkimään, koska miesten keskipituus oli lyhyempi kuin läntisessä Suomessa.
Vertailun vuoksi autonomisen Suomen asevelvollisuuskutsunnoissa 1890-luvulla paltamolaisten miesten (n=364) keskipituus oli 165,6 cm
Kajaanin pataljoonan miehistön syntymäpitäjät
vuonna 1800 / soldaternas födelseorter i Kajana Bataljon i 1800
Kajaanin pataljoonan miehistöstä
lähes 90 % oli kotoisin Kajaanin läänistä eli Hyrynsalmelta, Paltamosta ja
Sotkamosta. Loppuun 10 prosenttiin kuuluvat mm. upseerien pojat, jotka oli
merkitty sotilasrulliin sotilaiksi ja joiden syntymäpaikkakunta sijaitsi usein
muualla Suomessa. Kainuulaisena joukko-osastona sotilasnimien takaa paljastuu
yleensä juuri tavallisia kainuulaisia uudisraivaajasukuja. / Nästan 90 % av Kajana bataljons rotesoldater var född i
Kajana län (Paltamo, Hyrynsalmi, Sotkamo socken), 5 % i övriga Uleåborgs läns,
5 % i andra delar av Sverige eller Ryssland.
Kajaanin pataljoonan miehistön siviilisäädyt
vuonna 1800 / soldaternas civilstånd i Kajana Bataljon i 1800
Naimisissa/gift 221 (76
%)
Naimaton/ogift 71 (24 %)
Noin 3/4 ruotusotilaista oli solminut avioliiton vuoteen 1800 mennessä.
Naimattomien osuus oli suurin Hyrynsalmen komppaniassa, jossa 27 % ruotusotilaista oli poikamiehiä.
KAJAANIN
PATALJOONAN
RUOTUSOTILAIDEN
TIETOKANTA
Olen koonnut tiedot kaikista Kajaanin pataljoonaan kuuluneista ruotusotilaista vuosien 1796 ja 1800 pääkatselmusrullien perusteella ja täydentänyt sotaväen asiakirjoja kirkonkirjoilla, veroluetteloilla ja muilla lähteillä.
Tietokanta on julkaistu
tammikuussa 2008 Opuspajan teoksessa
”Kuninkaallinen Kajaanin
pataljoona – Ruodut, päällystö ja sotamiehet rajaseudun turvana 1788-1809”.
Täydennyksiä sivulla: www.romppainen.net/kainuulaisiasotamiehia23082010.pdf
(tarvitset pdf-ohjelman) päivitetty 23.8.2010
Tietokannassa ovat:
a) ruodut,
ruotujen numerot, mahdolliset ruotuisännät
b) sotilaan
nimi
c) sotilaan
ikä
d) sotilaan
pituus
e)
sotilastorpan mahdollinen sijainti
f) sotilaan
mahdollinen siviilinimi
g) sotilaan syntymä-
ja kuolinaika
h) sotilaan
vaimon nimi sekä mahdolliset lapset
Tietokannassa on kyetty yhdistämän Kajaanin
pataljoonan pääkatselmusrullissa esiintyvistä ruotusotilaista
kirkonkirjojen siviilinimiin ja perheisiin
sotilaiden taustat seuraavasti:
Paltamon komppanian 64 ruotusotilasta 91:stä eli 70 % komppanian
sotilaista
Hyrynsalmen komppanian 76 ruotusotilasta 87:stä eli 87 % komppanian
sotilaista
Sotkamon komppanian 98 ruotusotilasta 113:sta eli 87 % komppanian
sotilaista
Vuonna 1800 Kajaanin pataljoonan määrävahvuus oli 300 miestä, mutta yhdeksän ruotua oli täyttämättä.
Pataljoonan 291 ruotusotilaasta 238 miestä on saanut tämän tutkimuksen tuloksena siviilinimen, joka on 81 % pataljoonan silloisesta vahvuudesta.
Erityisen suuria vaikeuksia tuottavat Säräisniemen ruotusotilaat, koska Säräisniemen kirkon arkisto tuhoutui tulipalossa vuonna 1858. Pelkkien veroluetteloiden avulla on mahdotonta saada eksaktia tietoa nykyisen Vaalan alueella asuneista sotamiehistä. Näin ollen Paltamon komppanian selvittämisprosentti jää tuntuvasti alemmaksi kuin muiden komppanioiden.
ETSINNÄSSÄ
ON VIELÄ MUUN MUASSA SEURAAVAT SOTAMIEHET:
Etsin yhä tietoja
seuraavista Kajaanin pataljoonan 1788-1809 aikaisista
kainuulaisista sotamiehistä.
Mistä rippikirjan kohdasta nämä miehet löytyvät:
* Matts Färm
vaimo Carin Sivonen (Säräisniemeltä?)
mutta mikä onkaan Färmin siviilinimi?
* Anders Kratz (s.noin 1771 Paltamossa) Manamansalosta
vaimo Walborg Moilanen
mutta mikä onkaan Kratzin siviilinimi? Oliko Karppinen?
* Anders Falck Paltamon pitäjästä
vaimo Greta Juntunen
mutta mikä onkan Falckin siviilinimi?
* Anders Enckell Säräisniemen kappelista
vaimo Brita Sina Koukkari
mutta mikä onkaan Enckellin siviilinimi?
* Lars Lager Murtomäen-Mainuan suunnalta
vaimo Margaretha Tervonen
mutta mikä onkaan Lagerin siviilinimi? Heikkisiä?
* Simo Kinnunen Puolangalta
vaimo Anna Caisa Väisänen
mutta milloin ja missä Simo on syntynyt?
* Pehr Starck Sotkamosta
vaimo Brita Parviainen
mutta mikä oli Starckin siviilinimi? Meriläisiäkö?
* Olov Rolig eli Olli Keinänen Sotkamosta
kuoliko 1808-1809 sodassa?
* Johan Weiss Otermalta (s.noin 1778-1779)
missä asui? Onko löydettävissä jostain rippikirjasta?
* Juho Leinonen Murtomäestä (s.noin 1765)
kuoli 1809, mutta mistä rippikirjan kohdasta löytyy?
Kaikki johtolangat olisivat kiinnostavia ja otetaan kiitollisuudella vastaan.
Niitä voisi löytyä esimerkiksi henkikirjoista, jos rippikirjoista ei löydy.
Ongelmallisinta on Säräisniemen kappelin sotilaat, sillä Säräisniemen pappila
paloi vuonna 1859 vieden samalla korvaamattomat kirkonkirjat mennessään.
LINKKEJÄ/LÄNKAR:
SUOMEN SOTA -
FINSKA KRIGET 1808 - 1809
Kustaa III armeija 1788-1790:
http://hem.bredband.net/b111807/Svenska/Gustav%20III/Sw-Basfakta.htm
Kuusamon Bulldra (rumpali Buller) suvun vaiheita: http://www.kolumbus.fi/jamikko/Bulldra.htm
TAKAISIN / TILLBAKA
©
Hannu Romppainen 2008