KUNGLIGA KAJANA BATALJON

 

KUNINKAALLINEN

KAJAANIN PATALJOONA

1788 - 1809

 

 

Ennen varsinaista ruotujakolaitosta Kainuussa oli toiminut vuodesta 1681 lähtien nostoväkeen perustuva Kajaanin maakomppania. Ruotsin kuningas Kaarle XI suostui vapauttamaan Kajaanin läänin asukkaat väenotoista ehtoja vastaan. Väestön tuli ylläpitää Kajaanin linnaa ja asettaa 150 miestä linnoituksen suojaksi sodan aikana. Näille sotilaille piti rahvaan hankkia samanlaiset vaatteet kuin muillakin Pohjanmaan jalkaväen sotilailla. Kuninkaallisella majesteetilla oli oikeus vaatia ylimääräisiä veroja tämän puolustusjärjestelyn vastapainoksi. Verot maksettiin kapahaukina ja hopearahana. Kruunu halusi edistää uudisasutusta säätämällä samassa sopimuksessa, että miesluvun kasvaessa taloissa yli neljään, piti jonkun lähteä uudisraivaajaksi muualle.

 

Pohjanmaa siirtyi ruotujakoiseen sotaväkeen vuonna 1733, mutta kainuulaiset sekä Kemin ja Tornion Lappi jäivät yhä ruodutuksen ulkopuolelle. Vuonna 1756 Kajaanin komppania liitettiin Pohjanmaan rykmentin yhdeksänneksi komppaniaksi. Seuraavana vuonna tehtiin ensimmäinen ruotujako ja määriteltiin ruotutorppien paikat Paltamon ja Sotkamon pitäjissä. Sotilaille annettiin myös ruotsinkieliset sotilasnimet. Kainuulaisten vastarinta ruotujakolaitosta kohtaan johti kuitenkin ruodutuksen päättymiseen vuonna 1766.  Tätä seurasi paluu vanhaan Kajaanin maakomppanian järjestelmään.

 

Kainuussa siirryttiin vakinaiseen sotamiehenpitoon lopullisesti vasta vuonna 1788. Kajaanin läänin tuli varustaa yhteensä 307 ruotusotilasta, joista 120 kuului Sotkamon jääkärikomppaniaan, 94 Paltamon jääkärikomppaniaan ja 93 Hyrynsalmen jääkärikomppaniaan. Tämän lisäksi lääni sitoutui lähettämään vuosittain pidettäviin harjoituksiin 300 nuorukaista. Monet palvelukseen 1788 astuneista ruotumiehistä olivat tehtävissään aina Suomen sotaan saakka. Rahvaan tuli antaa jokaiselle ruotusotamiehelle torppa, jossa oli kuusi tynnyrin alaa (noin 3 hehtaaria) peltoa. Rauhan aikana ruotusotilaat viljelivät torppaansa ja osallistuivat harjoituksiin. Ruotusotaväkeä harjoitettiin kesällä 14 päivää ja talvella 3 päivää. Nostoväkeä tuli harjoittaa kuusi päivää vuodessa. Joukkojen koulutus oli heikkoa, koska kenttäpalveluksen kustannuksella korostettiin paraatitemppuja. 

 

Kajaanin jääkäripataljoona, myöhemmin virallisesti Kajaanin pataljoona, kuului Pohjanmaan rykmenttiin ja sen tehtäväksi määriteltiin rajaseudun puolustaminen. Kruunu antoi sotamiehille aseet, varusteet ja harmaan takin sinisellä kauluksella. Ruotusotilaan ammatti kulki usein suvussa isältä pojalle. Ruotusotilaissa oli yllättävän paljon myös talollisten poikia ja talojen renkejä, joille sotaväki tarjosi mahdollisuuden oman torpan perustamiseen.

 

   

Paltaniemellä sijaitseva Sutelan tila päätyi maakapteenin virkataloksi vuonna 1787.

Landt kaptens boställe Sutela i Paltaniemi (Paldamoby) i Paldamo socken grundades år 1787.

 

Sutelan puustelli Paltaniemellä (Sutela boställe i Paldamo)

 

 

KAJAANIN PATALJOONA SUOMEN SODASSA

11-osainen artikkelisarja on julkaistu Koti-Kajaani -lehdessä seuraavasti

 

osa 1 helmikuu 1808: 23.2.2008 sivu 9
osa 2 maaliskuu 1808: 29.3.2008 sivu 8
 osa 3 huhtikuu 1808: 26.4.2008 sivu 12
osa 4 toukokuu 1808: 31.5.2008 sivu 16
osa 5 kesäkuu 1808: 28.6.2008 sivu 12

osa 6 heinäkuu 1808: 26.7.2008

osa 7 elokuu 1808: 23.8.2008 sivu 10

osa 8 syyskuu 1808 27.9.2008 sivu 10

osa 9 lokakuu 1808 25.10.2008 sivu 10

jatkuu edelleen pääsääntöisesti joka kuukauden viimeisenä lauantaina…

 

 

Tilastotietoja Kajaanin pataljoonan pääkatselmusrullista

/ Statistik från Kajana Bataljons mönsterrullor 1796 och 1800:

 

Kajaanin pataljoonan miehistön keski-iät vuonna 1800 / soldaternas ålder i medeltal i 1796 och 1800:

                                           

34 vuotta/år

 

Ruotujakoisen sotalaitoksen miehistön keski-ikä vaikuttaa todella korkealta nykypäivän sotalaitoksiin verrattuna.

Korkea keski-ikä selittyy paljolti sillä, että 1780-luvun lopussa rekrytoidut sotilaat pysyivät ruodussa vielä 1800-luvun alussa.

 

Kajaanin pataljoonan miehistön ikäjakauma vuosina 1796 ja 1800 / soldaternas åldersskilldaner i Kajana bataljon i 1796 och 1800 

 

                                            1796              1800

Hyrynsalmen komppania      18-60 v          4-59 v           

Paltamon komppania            3-60 v            7-55 v

Sotkamon komppania          11-65 v          16-55 v

 

Alaikäiset sotilaat olivat upseeriston poikia, jotka saivat näin harjoitusta myöhemmälle sotilasuralle jo lapsuudessaan.

 

Kajaanin pataljoonan miehistön keskipituus sentteinä vuonna 1800 / soldaternas längd (cm) i medeltal

 

koko pataljoonan (n=280) keskipituus 167,2 cm / hela bataljonens manskapet 167,2 cm

 

¾ pataljoonan sotamiehistä oli alle 170 cm / 3 av 4 var under 170 cm

                                                                 

Värvätyissä joukoissa ruotusotilaan alarajaksi määriteltiin 11 korttelia 3 tuumaa eli 170,5 cm.

Itä-Suomessa tästä jouduttiin tinkimään, koska miesten keskipituus oli lyhyempi kuin läntisessä Suomessa.

 

Vertailun vuoksi autonomisen Suomen asevelvollisuuskutsunnoissa 1890-luvulla paltamolaisten miesten (n=364) keskipituus oli 165,6 cm

 

Kajaanin pataljoonan miehistön syntymäpitäjät vuonna 1800 / soldaternas födelseorter i Kajana Bataljon i 1800

 

Kajaanin pataljoonan miehistöstä lähes 90 % oli kotoisin Kajaanin läänistä eli Hyrynsalmelta, Paltamosta ja Sotkamosta. Loppuun 10 prosenttiin kuuluvat mm. upseerien pojat, jotka oli merkitty sotilasrulliin sotilaiksi ja joiden syntymäpaikkakunta sijaitsi usein muualla Suomessa. Kainuulaisena joukko-osastona sotilasnimien takaa paljastuu yleensä juuri tavallisia kainuulaisia uudisraivaajasukuja. / Nästan 90 % av Kajana bataljons rotesoldater var född i Kajana län (Paltamo, Hyrynsalmi, Sotkamo socken), 5 % i övriga Uleåborgs läns, 5 % i andra delar av Sverige eller Ryssland.

 

Kajaanin pataljoonan miehistön siviilisäädyt vuonna 1800 / soldaternas civilstånd i Kajana Bataljon i 1800

 

Naimisissa/gift 221 (76 %)

Naimaton/ogift 71 (24 %)

 

Noin 3/4 ruotusotilaista oli solminut avioliiton vuoteen 1800 mennessä.

Naimattomien osuus oli suurin Hyrynsalmen komppaniassa, jossa 27 % ruotusotilaista oli poikamiehiä.

 

 

 

KAJAANIN PATALJOONAN

RUOTUSOTILAIDEN TIETOKANTA

 

Olen koonnut tiedot kaikista Kajaanin pataljoonaan kuuluneista ruotusotilaista vuosien 1796 ja 1800 pääkatselmusrullien perusteella ja täydentänyt sotaväen asiakirjoja kirkonkirjoilla, veroluetteloilla ja muilla lähteillä.

 

Tietokanta on julkaistu tammikuussa 2008.

 

 Täydennyksiä sivulla: www.romppainen.net/kainuulaisiasotamiehia.pdf (tarvitset pdf-ohjelman) päivitetty 16.12.2009

 

Tietokannassa ovat:

a) ruodut, ruotujen numerot, mahdolliset ruotuisännät

b) sotilaan nimi

c) sotilaan ikä

d) sotilaan pituus

e) sotilastorpan mahdollinen sijainti

f) sotilaan mahdollinen siviilinimi

g) sotilaan syntymä- ja kuolinaika

h) sotilaan vaimon nimi sekä mahdolliset lapset

 

21.12.2007 mennessä SOTAMIESTEN ETSINTÄ ON PÄÄTTYNYT

on kyetty yhdistämän Kajaanin pataljoonan pääkatselmusrullissa esiintyvistä ruotusotilaista

kirkonkirjojen siviilinimiin ja perheisiin sotilaiden taustat seuraavasti:

 

Paltamon komppanian 64 ruotusotilasta 91:stä eli 70 % komppanian sotilaista

Hyrynsalmen komppanian 75 ruotusotilasta 87:stä eli 86 % komppanian sotilaista

Sotkamon komppanian 98 ruotusotilasta 113:sta eli 87 % komppanian sotilaista

 

Vuonna 1800 Kajaanin pataljoonan määrävahvuus oli 300 miestä, mutta yhdeksän ruotua oli täyttämättä.

 

Pataljoonan 291 ruotusotilaasta 237 miestä on saanut tämän tutkimuksen tuloksena siviilinimen, joka on 81 % pataljoonan silloisesta vahvuudesta.

 

Erityisen suuria vaikeuksia tuottavat Säräisniemen ruotusotilaat, koska Säräisniemen kirkon arkisto tuhoutui tulipalossa vuonna 1858. Pelkkien veroluetteloiden avulla on mahdotonta saada eksaktia tietoa nykyisen Vaalan alueella asuneista sotamiehistä. Näin ollen Paltamon komppanian selvittämisprosentti jää tuntuvasti alemmaksi kuin muiden komppanioiden.

 

 

LINKKEJÄ/LÄNKAR:

 

SUOMEN SOTA - FINSKA KRIGET 1808 - 1809

 

Kustaa III armeija 1788-1790: http://hem.bredband.net/b111807/Svenska/Gustav%20III/Sw-Basfakta.htm

Kuusamon Bulldra (rumpali Buller) suvun vaiheita: http://www.kolumbus.fi/jamikko/Bulldra.htm

 

 

TAKAISIN / TILLBAKA

www.romppainen.net

 

© Hannu Romppainen 2008