KUNGLIGA KAJANA BATALJON
KUNINKAALLINEN
KAJAANIN
PATALJOONA
1788
- 1809
Ennen varsinaista ruotujakolaitosta Kainuussa oli
toiminut vuodesta 1681 lähtien nostoväkeen perustuva Kajaanin maakomppania. Ruotsin
kuningas Kaarle XI suostui vapauttamaan Kajaanin läänin asukkaat väenotoista
ehtoja vastaan. Väestön tuli ylläpitää Kajaanin linnaa ja asettaa 150 miestä
linnoituksen suojaksi sodan aikana. Näille sotilaille piti rahvaan hankkia
samanlaiset vaatteet kuin muillakin Pohjanmaan jalkaväen sotilailla.
Kuninkaallisella majesteetilla oli oikeus vaatia ylimääräisiä veroja tämän
puolustusjärjestelyn vastapainoksi. Verot maksettiin kapahaukina ja
hopearahana. Kruunu halusi edistää uudisasutusta säätämällä samassa
sopimuksessa, että miesluvun kasvaessa taloissa yli neljään, piti jonkun lähteä
uudisraivaajaksi muualle.
Pohjanmaa siirtyi ruotujakoiseen sotaväkeen vuonna
1733, mutta kainuulaiset sekä Kemin ja Tornion Lappi jäivät yhä ruodutuksen
ulkopuolelle. Vuonna 1756 Kajaanin komppania liitettiin Pohjanmaan rykmentin
yhdeksänneksi komppaniaksi. Seuraavana vuonna tehtiin ensimmäinen ruotujako ja
määriteltiin ruotutorppien paikat Paltamon ja Sotkamon pitäjissä. Sotilaille
annettiin myös ruotsinkieliset sotilasnimet. Kainuulaisten vastarinta
ruotujakolaitosta kohtaan johti kuitenkin ruodutuksen päättymiseen vuonna
1766. Tätä seurasi paluu vanhaan Kajaanin
maakomppanian järjestelmään.
Kainuussa siirryttiin vakinaiseen
sotamiehenpitoon lopullisesti vasta vuonna 1788. Kajaanin läänin tuli varustaa
yhteensä 307 ruotusotilasta, joista 120 kuului Sotkamon jääkärikomppaniaan, 94
Paltamon jääkärikomppaniaan ja 93 Hyrynsalmen jääkärikomppaniaan. Tämän lisäksi
lääni sitoutui lähettämään vuosittain pidettäviin harjoituksiin 300
nuorukaista. Monet palvelukseen 1788 astuneista ruotumiehistä olivat
tehtävissään aina Suomen sotaan saakka. Rahvaan tuli antaa jokaiselle
ruotusotamiehelle torppa, jossa oli kuusi tynnyrin alaa (noin 3 hehtaaria)
peltoa. Rauhan aikana ruotusotilaat viljelivät torppaansa ja osallistuivat
harjoituksiin. Ruotusotaväkeä harjoitettiin kesällä 14 päivää ja talvella 3
päivää. Nostoväkeä tuli harjoittaa kuusi päivää vuodessa. Joukkojen koulutus
oli heikkoa, koska kenttäpalveluksen kustannuksella korostettiin
paraatitemppuja.
Kajaanin jääkäripataljoona, myöhemmin
virallisesti Kajaanin pataljoona, kuului Pohjanmaan rykmenttiin ja sen
tehtäväksi määriteltiin rajaseudun puolustaminen. Kruunu antoi sotamiehille
aseet, varusteet ja harmaan takin sinisellä kauluksella. Ruotusotilaan ammatti
kulki usein suvussa isältä pojalle. Ruotusotilaissa oli yllättävän paljon myös
talollisten poikia ja talojen renkejä, joille sotaväki tarjosi mahdollisuuden
oman torpan perustamiseen.
Paltaniemellä
sijaitseva Sutelan tila päätyi maakapteenin virkataloksi vuonna 1787.
Landt kaptens boställe Sutela i Paltaniemi (Paldamoby)
i Paldamo socken grundades år 1787.
Sutelan
puustelli Paltaniemellä (Sutela boställe i
Paldamo)
KAJAANIN PATALJOONA
SUOMEN SODASSA
11-osainen
artikkelisarja on julkaistu Koti-Kajaani
-lehdessä seuraavasti
osa 1 helmikuu
1808: 23.2.2008 sivu 9
osa 2 maaliskuu 1808: 29.3.2008 sivu 8
osa 3 huhtikuu 1808: 26.4.2008 sivu 12
osa 4 toukokuu 1808: 31.5.2008 sivu 16
osa 5 kesäkuu 1808: 28.6.2008 sivu 12
osa 6 heinäkuu 1808: 26.7.2008
osa 7 elokuu 1808: 23.8.2008 sivu 10
osa 8 syyskuu 1808 27.9.2008 sivu 10
osa 9 lokakuu 1808 25.10.2008 sivu 10
jatkuu edelleen pääsääntöisesti joka kuukauden
viimeisenä lauantaina…
Tilastotietoja Kajaanin pataljoonan pääkatselmusrullista
/ Statistik från Kajana Bataljons mönsterrullor 1796 och 1800:
Kajaanin pataljoonan miehistön keski-iät
vuonna 1800 / soldaternas ålder i medeltal i 1796 och 1800:
34 vuotta/år
Ruotujakoisen sotalaitoksen miehistön keski-ikä vaikuttaa todella korkealta nykypäivän sotalaitoksiin verrattuna.
Korkea keski-ikä selittyy paljolti sillä, että 1780-luvun lopussa rekrytoidut sotilaat pysyivät ruodussa vielä 1800-luvun alussa.
Kajaanin pataljoonan miehistön ikäjakauma
vuosina 1796 ja 1800 / soldaternas åldersskilldaner i Kajana bataljon i 1796
och 1800
1796 1800
Hyrynsalmen komppania 18-60 v 4-59 v
Paltamon komppania 3-60
v 7-55 v
Sotkamon komppania 11-65 v 16-55
v
Alaikäiset sotilaat olivat upseeriston poikia, jotka saivat näin harjoitusta myöhemmälle sotilasuralle jo lapsuudessaan.
Kajaanin pataljoonan miehistön keskipituus
sentteinä vuonna 1800 / soldaternas längd (cm) i medeltal
koko pataljoonan (n=280) keskipituus 167,2 cm / hela bataljonens manskapet 167,2 cm
¾ pataljoonan sotamiehistä oli alle 170 cm / 3 av 4 var under 170 cm
Värvätyissä joukoissa ruotusotilaan alarajaksi määriteltiin 11 korttelia 3 tuumaa eli 170,5 cm.
Itä-Suomessa tästä jouduttiin tinkimään, koska miesten keskipituus oli lyhyempi kuin läntisessä Suomessa.
Vertailun vuoksi autonomisen Suomen asevelvollisuuskutsunnoissa 1890-luvulla paltamolaisten miesten (n=364) keskipituus oli 165,6 cm
Kajaanin pataljoonan miehistön syntymäpitäjät
vuonna 1800 / soldaternas födelseorter i Kajana Bataljon i 1800
Kajaanin pataljoonan miehistöstä
lähes 90 % oli kotoisin Kajaanin läänistä eli Hyrynsalmelta, Paltamosta ja
Sotkamosta. Loppuun 10 prosenttiin kuuluvat mm. upseerien pojat, jotka oli
merkitty sotilasrulliin sotilaiksi ja joiden syntymäpaikkakunta sijaitsi usein
muualla Suomessa. Kainuulaisena joukko-osastona sotilasnimien takaa paljastuu
yleensä juuri tavallisia kainuulaisia uudisraivaajasukuja. / Nästan 90 % av Kajana bataljons rotesoldater var född i
Kajana län (Paltamo, Hyrynsalmi, Sotkamo socken), 5 % i övriga Uleåborgs läns,
5 % i andra delar av Sverige eller Ryssland.
Kajaanin pataljoonan miehistön siviilisäädyt
vuonna 1800 / soldaternas civilstånd i Kajana Bataljon i 1800
Naimisissa/gift 221 (76
%)
Naimaton/ogift 71 (24 %)
Noin 3/4 ruotusotilaista oli solminut avioliiton vuoteen 1800 mennessä.
Naimattomien osuus oli suurin Hyrynsalmen komppaniassa, jossa 27 % ruotusotilaista oli poikamiehiä.
KAJAANIN
PATALJOONAN
RUOTUSOTILAIDEN
TIETOKANTA
Olen koonnut tiedot kaikista Kajaanin pataljoonaan kuuluneista ruotusotilaista vuosien 1796 ja 1800 pääkatselmusrullien perusteella ja täydentänyt sotaväen asiakirjoja kirkonkirjoilla, veroluetteloilla ja muilla lähteillä.
Tietokanta on julkaistu tammikuussa 2008.
Täydennyksiä sivulla: www.romppainen.net/kainuulaisiasotamiehia.pdf
(tarvitset pdf-ohjelman) päivitetty 16.12.2009
Tietokannassa ovat:
a) ruodut,
ruotujen numerot, mahdolliset ruotuisännät
b) sotilaan
nimi
c) sotilaan
ikä
d) sotilaan
pituus
e)
sotilastorpan mahdollinen sijainti
f) sotilaan
mahdollinen siviilinimi
g) sotilaan
syntymä- ja kuolinaika
h) sotilaan
vaimon nimi sekä mahdolliset lapset
21.12.2007 mennessä SOTAMIESTEN ETSINTÄ ON PÄÄTTYNYT
on kyetty yhdistämän Kajaanin pataljoonan
pääkatselmusrullissa esiintyvistä ruotusotilaista
kirkonkirjojen siviilinimiin ja perheisiin
sotilaiden taustat seuraavasti:
Paltamon komppanian 64 ruotusotilasta 91:stä eli 70 % komppanian
sotilaista
Hyrynsalmen komppanian 75 ruotusotilasta 87:stä eli 86 % komppanian
sotilaista
Sotkamon komppanian 98 ruotusotilasta 113:sta eli 87 % komppanian
sotilaista
Vuonna 1800 Kajaanin pataljoonan määrävahvuus oli 300 miestä, mutta yhdeksän ruotua oli täyttämättä.
Pataljoonan 291 ruotusotilaasta 237 miestä on saanut tämän tutkimuksen tuloksena siviilinimen, joka on 81 % pataljoonan silloisesta vahvuudesta.
Erityisen suuria vaikeuksia tuottavat Säräisniemen ruotusotilaat, koska Säräisniemen kirkon arkisto tuhoutui tulipalossa vuonna 1858. Pelkkien veroluetteloiden avulla on mahdotonta saada eksaktia tietoa nykyisen Vaalan alueella asuneista sotamiehistä. Näin ollen Paltamon komppanian selvittämisprosentti jää tuntuvasti alemmaksi kuin muiden komppanioiden.
LINKKEJÄ/LÄNKAR:
SUOMEN SOTA - FINSKA
KRIGET 1808 - 1809
Kustaa III armeija 1788-1790:
http://hem.bredband.net/b111807/Svenska/Gustav%20III/Sw-Basfakta.htm
Kuusamon Bulldra (rumpali Buller) suvun vaiheita: http://www.kolumbus.fi/jamikko/Bulldra.htm
TAKAISIN / TILLBAKA
©
Hannu Romppainen 2008