KUNGLIGA KAJANA BATALJON

KUNINKAALLINEN

KAJAANIN PATALJOONA

1788 - 1809

Ennen varsinaista ruotujakolaitosta Kainuussa oli toiminut vuodesta 1681 lähtien nostoväkeen perustuva Kajaanin maakomppania. Ruotsin kuningas Kaarle XI suostui vapauttamaan Kajaanin läänin asukkaat väenotoista ehtoja vastaan. Väestön tuli ylläpitää Kajaanin linnaa ja asettaa 150 miestä linnoituksen suojaksi sodan aikana. Näille sotilaille piti rahvaan hankkia samanlaiset vaatteet kuin muillakin Pohjanmaan jalkaväen sotilailla. Kuninkaallisella majesteetilla oli oikeus vaatia ylimääräisiä veroja tämän puolustusjärjestelyn vastapainoksi. Verot maksettiin kapahaukina ja hopearahana. Kruunu halusi edistää uudisasutusta säätämällä samassa sopimuksessa, että miesluvun kasvaessa taloissa yli neljään, piti jonkun lähteä uudisraivaajaksi muualle.

Pohjanmaa siirtyi ruotujakoiseen sotaväkeen vuonna 1733, mutta kainuulaiset sekä Kemin ja Tornion Lappi jäivät yhä ruodutuksen ulkopuolelle. Vuonna 1756 Kajaanin komppania liitettiin Pohjanmaan rykmentin yhdeksänneksi komppaniaksi. Seuraavana vuonna tehtiin ensimmäinen ruotujako ja määriteltiin ruotutorppien paikat Paltamon ja Sotkamon pitäjissä. Sotilaille annettiin myös ruotsinkieliset sotilasnimet. Kainuulaisten vastarinta ruotujakolaitosta kohtaan johti kuitenkin ruodutuksen päättymiseen vuonna 1766. Tätä seurasi paluu vanhaan Kajaanin maakomppanian järjestelmään.

Kainuussa siirryttiin vakinaiseen sotamiehenpitoon lopullisesti vasta vuonna 1788. Kajaanin läänin tuli varustaa yhteensä 307 ruotusotilasta, joista 120 kuului Sotkamon jääkärikomppaniaan, 94 Paltamon jääkärikomppaniaan ja 93 Hyrynsalmen jääkärikomppaniaan. Tämän lisäksi lääni sitoutui lähettämään vuosittain pidettäviin harjoituksiin 300 nuorukaista. Monet palvelukseen 1788 astuneista ruotumiehistä olivat tehtävissään aina Suomen sotaan saakka. Rahvaan tuli antaa jokaiselle ruotusotamiehelle torppa, jossa oli kuusi tynnyrin alaa (noin 3 hehtaaria) peltoa. Rauhan aikana ruotusotilaat viljelivät torppaansa ja osallistuivat harjoituksiin. Ruotusotaväkeä harjoitettiin kesällä 14 päivää ja talvella 3 päivää. Nostoväkeä tuli harjoittaa kuusi päivää vuodessa. Joukkojen koulutus oli heikkoa, koska kenttäpalveluksen kustannuksella korostettiin paraatitemppuja.

Kajaanin jääkäripataljoona, myöhemmin virallisesti Kajaanin pataljoona, kuului Pohjanmaan rykmenttiin ja sen tehtäväksi määriteltiin rajaseudun puolustaminen. Kruunu antoi sotamiehille aseet, varusteet ja harmaan takin sinisellä kauluksella. Ruotusotilaan ammatti kulki usein suvussa isältä pojalle. Ruotusotilaissa oli yllättävän paljon myös talollisten poikia ja talojen renkejä, joille sotaväki tarjosi mahdollisuuden oman torpan perustamiseen.

Paltaniemellä sijaitseva Sutelan tila päätyi maakapteenin virkataloksi vuonna 1787.

Landt kaptens boställe Sutela i Paltaniemi (Paldamoby) i Paldamo socken grundades år 1787.

Sutelan puustelli Paltaniemellä (Sutela boställe i Paldamo)

KAJAANIN PATALJOONA SUOMEN SODASSA 1808 - 1809

11-osainen artikkelisarja julkaistiin Koti-Kajaani -lehdessä vuonna 2008

1. Venäläiset hyökkäävät aamuvarhaisella. osa I. Koti-Kajaani 23. - 24.2.2008.

2. Kainuulaiset marssivat vartioon Utajärvelle. osa II. Koti-Kajaani 29. - 30.3.2008.

3. Perääntyminen pysähtyy Siikajoelle. osa III. Koti-Kajaani 26.-27.4.2008.

4. Vastaiskuun Pulkkilasta Kuopioon. Kajaanin pataljoona katkaisee venäläisten perääntymistien. osa IV. Koti-Kajaani 31.5.-1.6.2008.

5. Valloituksia ja vetäytymisiä. osa V. Koti-Kajaani 28.-29.6.2008.

6. Sandels panosti sissi-iskuihin. osa VI. Koti-Kajaani 26.-27.7.2008.

7. Kainuulaiset Karjalan taisteluissa. osa VII. Koti-Kajaani 23.-24.8.2008.

8. Kilpajuoksu Ouluun alkaa verissä päin. osa VIII. Koti-Kajaani 27.-28.9.2008.

9. Koljonvirralla verinen taistelu. osa IX. Koti-Kajaani 25.-26.10.2008

10. Vaivalloinen vetäytyminen Ouluun. Sandels lähetti 100 miestä Säräisniemelle estämään saarrastotusyritykset.osa X. Koti-Kajaani 29.-30.11.2008.

11. Miehitysjoukot saapuvat Kajaaniin. Venäläisten läsnäolo herätti levottomuutta ja turvattomuutta asukkaissa. Koti-Kajaani 30.12.2008.

MUITA ARTIKKELEITA KAJAANIN PATALJOONASTA

1.Ruotujakoinen sotalaitos Kainuussa 1788-1809, Kuninkaallinen Kajaanin pataljoona. Viestikapula 2006.

2.Ruotujakoinen sotalaitos Kainuussa 1788-1809. Kajaanin jääkäripataljoonan jäljet nimistössä. Genos 2/2006. (s.66-71).

3.Sutela ei ollut Kainuun ainoa puustelli. Kainuun Sanomat 5.8.2007.

4.Kun isoisän isoisän isä venäläiset löi. Kuninkaallisen Kajaanin pataljoonan komentajan verisukulainen vieraili Koljonvirralla. Koti-Kajaani 1.-2.11.2008.

5.Matts Fana ja Mustosten sotilassuku Paltamossa. Genos 3/2008. (s.97-106).

6.Kainuun urhojen antautumisesta 200 vuotta. Alakerta. Kaleva 20.5.2009.

7.Hurtti-Ukon juuret johtavat Kuninkaalliseen Kajaanin Pataljoonaan. Hurtti-Ukko 1/2009 4.6.2009.

8.Paltaniemi kuninkaallisen pataljoonan keskuksena. Kainuun Sanomat 15.8.2011.

9. Kuninkaallisen Kajaanin pataljoonan sotatappiot Suomen sodassa 1808-09. Genos 2/2011 (s.84-101).

Tilastotietoja Kajaanin pataljoonan pääkatselmusrullista

/ Statistik från Kajana Bataljons generalmönsterrullor 1796 och 1800:

Kajaanin pataljoonan miehistön keski-iät vuonna 1800 / soldaternas ålder i medeltal i 1796 och 1800:

34 vuotta/år

Ruotujakoisen sotalaitoksen miehistön keski-ikä vaikuttaa todella korkealta nykypäivän sotalaitoksiin verrattuna.

Korkea keski-ikä selittyy paljolti sillä, että 1780-luvun lopussa rekrytoidut sotilaat pysyivät ruodussa vielä 1800-luvun alussa.

Kajaanin pataljoonan miehistön ikäjakauma vuosina 1796 ja 1800 / soldaternas åldersskilldaner i Kajana bataljon i 1796 och 1800

1796 1800

Hyrynsalmen komppania 18-60 4-59

Paltamon komppania 3-60 7-55

Sotkamon komppania 11-65 16-55

Alaikäiset sotilaat olivat upseeriston poikia, jotka saivat näin harjoitusta myöhemmälle sotilasuralle jo lapsuudessaan.

Kajaanin pataljoonan miehistön keskipituus sentteinä vuonna 1800 / soldaternas längd (cm) i medeltal

koko pataljoonan (n=280) keskipituus 167,2 cm / hela bataljonens manskapet 167,2 cm

¾ pataljoonan sotamiehistä oli alle 170 cm / 3 av 4 var under 170 cm

Värvätyissä joukoissa ruotusotilaan alarajaksi määriteltiin 11 korttelia 3 tuumaa eli 170,5 cm.

Itä-Suomessa tästä jouduttiin tinkimään, koska miesten keskipituus oli lyhyempi kuin läntisessä Suomessa.

Vertailun vuoksi autonomisen Suomen asevelvollisuuskutsunnoissa 1890-luvulla paltamolaisten miesten (n=364) keskipituus oli 165,6 cm

Kajaanin pataljoonan miehistön syntymäpitäjät vuonna 1800 / soldaternas födelseorter i Kajana Bataljon i 1800

Kajaanin pataljoonan miehistöstä lähes 90 % oli kotoisin Kajaanin läänistä eli Hyrynsalmelta, Paltamosta ja Sotkamosta. Loppuun 10 prosenttiin kuuluvat mm. upseerien pojat, jotka oli merkitty sotilasrulliin sotilaiksi ja joiden syntymäpaikkakunta sijaitsi usein muualla Suomessa. Kainuulaisena joukko-osastona sotilasnimien takaa paljastuu yleensä juuri tavallisia kainuulaisia uudisraivaajasukuja.

/ Nästan 90 % av Kajana bataljons rotesoldater var född i Kajana län (Paltamo, Hyrynsalmi och Sotkamo socken), 5 % i övriga Uleåborgs läns, 5 % i andra delar av Sverige eller Ryssland.

Kajaanin pataljoonan miehistön siviilisäädyt vuonna 1800 / soldaternas civilstånd i Kajana Bataljon i 1800

Naimisissa/gift 221 (76 %)

Naimaton/ogift 71 (24 %)

Noin 3/4 ruotusotilaista oli solminut avioliiton vuoteen 1800 mennessä.

Naimattomien osuus oli suurin Hyrynsalmen komppaniassa, jossa 27 % ruotusotilaista oli poikamiehiä / 27 % av manskapet i Hyrynsalmi kompani var ogift.

KAJAANIN PATALJOONAN RUOTUSOTILAIDEN TIETOKANTA

Olen koonnut tiedot kaikista Kajaanin pataljoonaan kuuluneista ruotusotilaista vuosien 1796 ja 1800 pääkatselmusrullien perusteella ja täydentänyt sotaväen asiakirjoja kirkonkirjoilla, veroluetteloilla ja muilla lähteillä.

Tietokanta on julkaistu tammikuussa 2008 Opuspajan teoksessa

”Kuninkaallinen Kajaanin pataljoona – Ruodut, päällystö ja sotamiehet rajaseudun turvana 1788-1809”.

Täydennyksiä sivulla: www.romppainen.net/kainuulaisiasotamiehia.pdf (tarvitset pdf-ohjelman) päivitetty 28.8.2011

Tietokannassa ovat:

a) ruodut, ruotujen numerot, mahdolliset ruotuisännät

b) sotilaan nimi

c) sotilaan ikä

d) sotilaan pituus

e) sotilastorpan mahdollinen sijainti

f) sotilaan mahdollinen siviilinimi

g) sotilaan syntymä- ja kuolinaika

h) sotilaan vaimon nimi sekä mahdolliset lapset

Tietokannassa on kyetty yhdistämän Kajaanin pataljoonan pääkatselmusrullissa esiintyvistä ruotusotilaista

kirkonkirjojen siviilinimiin ja perheisiin sotilaiden taustat seuraavasti:

Paltamon komppanian 64 ruotusotilasta 91:stä eli 70 % komppanian sotilaista

Hyrynsalmen komppanian 76 ruotusotilasta 87:stä eli 87 % komppanian sotilaista

Sotkamon komppanian 98 ruotusotilasta 113:sta eli 87 % komppanian sotilaista

Vuonna 1800 Kajaanin pataljoonan määrävahvuus oli 300 miestä, mutta yhdeksän ruotua oli täyttämättä.

Pataljoonan 291 ruotusotilaasta 238 miestä on saanut tämän tutkimuksen tuloksena siviilinimen, joka on 81 % pataljoonan silloisesta vahvuudesta.

Erityisen suuria vaikeuksia tuottavat Säräisniemen ruotusotilaat, koska Säräisniemen kirkon arkisto tuhoutui tulipalossa vuonna 1858. Pelkkien veroluetteloiden avulla on mahdotonta saada eksaktia tietoa nykyisen Vaalan alueella asuneista sotamiehistä. Näin ollen Paltamon komppanian selvittämisprosentti jää tuntuvasti alemmaksi kuin muiden komppanioiden.

LINKKEJÄ/LÄNKAR:

SUOMEN SOTA - FINSKA KRIGET 1808 - 1809

Kustaa III armeija 1788-1790: http://hem.bredband.net/b111807/Svenska/Gustav%20III/Sw-Basfakta.htm

Kuusamon Bulldra (rumpali Buller) suvun vaiheita: http://www.kolumbus.fi/jamikko/Bulldra.htm

www.romppainen.net

© Hannu Romppainen 2011