KAINUUN EMÄPITÄJÄ PALTAMO
Tämä
sivusto on perustettu Kainuun emäpitäjän Paltamon
historiallisten
vaiheiden tunnetuksi tekemiseksi ja virheellisten tietojen oikaisemiseksi.
Paltamo jakaantuu kyliin, joiden
lukumäärä on ”makuasia”.
Tässä
kartassa rajana on käytetty etupäässä koulupiirijakoa,
josta
muodostui samalla luontevasti myös kyläjako.
Paltamon
kunnassa on aikojen saatossa toiminut 21 koulupiiriä.
Punainen
raja on Paltamon kunnan raja 1.1.1954 alkaen, jolloin
Paltaniemi ja
Uudenkylän asutusalue liitettiin Kajaanin maalaiskuntaan.
PALTAMON
VANHAT MAAKIRJAKYLÄT:
Oulujärven
pohjoispuolisista maakirjakylistä vanhimpia ovat olleet
Mieslahti,
Melalahti, Kivesjärvi, Uura ja Kiehimänsuu,
jotka saivat
ensimmäiset savolaiset uudisasukkaat jo 1550- ja 1560-luvuilla.
Oulujärven
vastarannalla sijaitseva Paltamon entinen kirkonkylä Paltaniemi eli Paltamo muodosti samoin oman maakirjakylänsä.
KIEHIMÄ
eli ”Kiertävien virtausten joensuu”
Kiehimä lienee saanut nimensä Kiehimänjoen
kuohuvista ja kiertävistä virtauksista (”kiehiä”).
Hyrynsalmen vesistö laskee Kiehimänjoen kautta Oulujärveen
Nykyinen
kirkonkylä tunnettiin aikaisemmin nimellä Kiehimä tai
Kiehimänsuu.
Kiehimän kylä koostuu Kiehimänsuusta
ja Kiehimänvaaran alueesta.
Vuoden 1605 maakirjassa
Kiehimänsuussa oli 9 taloa, joista tosin osa sijaitsi
Mieslahdessa.
Kiehimän kylässä oli 21 maakirjataloa isojaon jälkeen.
Kiehimän ja Mieslahden raja on vaihdellut eri aikoina.
Isojaossa Kiehimän kylästä siirrettiin Mieslahteen seuraavat
Savirannan talot:
no.4 Mikkola
=> Mieslahti no.1 Laanniemi (Savirannan läntisin
niemi)
no.5 Kärkkäälä => Mieslahti no.3 Korhola
Kiehimänvaaran (muinainen Hyrylänvaara) asutusrypäksen
päällä on Kainuun asutuksen 400-vuotismuistomerkki
Kiehimässä eli nykyisessä kuntakeskuksessa asuu noin 2000
paltamolaista.
Kiehimästä kasvoi vähitellen Paltamon uusi kirkonkylä, kun
Snellmanin kauppahuone avasi tervahovin Kiehimässä
1882.
Tervakauppaa
seurasi kunnantoimiston ja pappilan siirto Paltaniemeltä
Kiehimään 1900-luvun alkupuolella.
Kiehimän kansakoulu oli Oulujärven pohjoispuolisen Paltamon
ensimmäinen kansakoulu, joka aloitti toimintansa syyskuussa 1904.
Kiehimästä Puolangalle päin mentäessä tulee vastaan Korpimäki,
jossa oli kansakoulu vuodesta 1927 alkaen.
Korpimäki kuului
isojaosta lähtien Kiehimän kylään.
Paltamon 5. kirkko sijaitsee Kiehimässä ja on rakennettu vuonna 1946
Kiehimän kauppakeskus 
Eino Leino patsas paljastettiin 6.7.1978
PALTANIEMI
eli PALTAMO eli ”Vyöryvä rantapenger”
Paltamo (ruotsiksi Paldamo) on todennäköisesti johdos rantapengertä
tarkoittavasta ”palta” -sanasta.
Paltaniemen kärki onkin aikojen saatossa vyörynyt vähitellen
Oulujärveen.
Paltamossa
valmistetut suuret tervaveneet tunnettiin paltamoina.
Paltaniemellä sijaitsi Paltamon ensimmäinen kirkonkylä ja
kunnallishallinnon keskus.
Paltaniemellä sijaitsevat mm. vuonna 1726 rakennettu kuvakirkko ja Sutelan maakapteenin puustelli
Paltamossa oli vuoden
1605 maakirjassa 13 taloa.
Paltamon kylään
kuuluivat ennen isojakoa varsinaisten Paltaniemen
talojen no.1 - no.13 lisäksi:
Jormuan talot:
no.16 Isohannus (ent. Paltamo no.12,
Paltamo no.23 Hannus)
no.17 Pikkuhannus (ent. Paltamo no.13 Byskytte, Paltamo no.26 Byskytte)
Linnantauksen
talot:
no.1 Tuovila (ent. Paltamo no.4 Tuovila)
no.2 Seppälä (ent. Paltamo no.5 Kaikkola)
no.3 Vesakko (ent. Paltamo no.6 Vesakko)
no.7 Polvela (ent. Paltamo no.15
Partala)
no.8 Mäkröniemi (ent. Paltamo no.16,
Paltamo no.25 Mäkröniemi)
Koutaniemen talot:
no.1 Parkinniemi (ent. Paltamo no.13, 22 Parkinniemi, Paltamo no.14)
no.2 Nirva (ent. Paltamo no.1, 2 Sokasaari)
no.3 Koivikko (ent. Paltamo no.8, 9 Koutaniemi)
no.4 Tolola (ent. Paltamo no.10 Säisä)
no.5 Huovila (ent. Paltamo no.9, 15 Huovila)
no.6 Ilkko (ent. Paltamo no.7, 8 Ilkkola)
no.7 Pyykkölä (ent. Paltamo no.11, 19 Pyykkölä)
no.8 Sivolanniemi (ent. Paltamo no.2, 4
Tolola)
no.10 Vuores (ent. Paltamo no.3, 4 Tolola)
Kuluntalahden talo:
no.2 Takkaranta (ent. Paltamo no.9 Rusala)
edellä mainitut
talot kuuluivat kunnallishallinnossa Kajaanin maalaiskuntaan
Paltamon kylästä
erotettiin isojaossa Neuvosenniemi,
joka liitettiin nyt Varisniemen kylään:
Paltamo no.12 Sivola => Varisniemi no.9 Neuvosenniemi
Savon radan tulo
Iisalmesta Kajaaniin 1904 horjutti Paltaniemen aseman
koko Kainuun keskuksena.
Kiehimän Joenniemen tervahovin osto kunnalle vuonna 1920
merkitsi lopullista kuntakeskuksen siirtoa Kiehimänjoen
suuhun.
Paltamon
kirkkoherra ja lukkari muuttivat Kiehimään 1936.
Näin Paltaniemi menetti vähitellen sekä seurakunnan että
kuntakeskuksen aseman Paltamon pitäjässä.
Vanhoissa
rippikirjoissa ”Paldamo” tarkoittaa siis Paltaniemeä ja sen ympäristöä.
Paltaniemi, Uusikylä ja Kirkkoaho liitettiin Kajaaniin
1.1.1954, joskin Paltaniemen kirkko jäi yhä Paltamon
seurakunnan haltuun.
Paltaniemen ja Kajaanin välissä sijaitseva Nakertaja oli ennen
sotia Paltamon Uusikylä. Nimivaihdos Nakertajaksi tapahtui vuonna 1957.
Oulujärven
eteläpuolen kylissä toimivat Paltamon kunnan alaisuudessa:
Paltaniemen koulu: perustettiin 1882, mutta koulu alkoi vasta
syksyllä 1883. Kajaanin kaupunki lakkautti Paltaniemen
koulun 2010.
Uudenkylän koulu:
aloitti toimintansa 1922.
Kirkkoahon koulu:
avattiin 1952 eli se ehti toimia Paltamon kunnan alaisena kansakouluna vain
1952 - 1954.
Kajaanin kaupunki
lakkautti Kirkkoahon koulun 2010.
Paltaniemen
kyläyhdistyksen sivut: http://www.paltaniemi.com
Paltaniemen kuvakirkon
kellotapuli 
Paltamon vanhin kansakoulu sijaitsi Paltaniemellä
MIESLAHTI
eli ”Jonkun erämiehen lahti”
Mieslahti viitannee
paikannimenä jonkun ”miehen lahteen”, jossa on muinoin harjoitettu eränkäyntiä.
Mieslahden saaria
Mieslahden
maakirjakylään ovat kuuluneet Lumikylä, Saviranta, Kontiomäki, Härmänmäki ja
Hiisijärvi (vuoteen 1805).
Mieslahti on
vanhaa vaara-asutusta, jossa maakirjatalot ovat pääosin sijainneet toistensa
läheisyydessä tiiviinä kylänä.
Lumikylällä talot
ovat sen sijaan hajallaan vaarojen päällä. Savirannan talot on perustettu
Mieslahden etelärannalle.
Mieslahdesta
erotettiin isojaon jälkeen Härmänmäen talot:
no.2 Härmälä
=> Härmänmäki no.4 Rimpilä
no.14 Härmänmäki
=> Härmänmäki no.5 Vaaranpää
no.21 Papinaho
=> Härmänmäki no.3 Papinaho
no.32 Sorjola => Härmänmäki no.1 Keränen
no.33 Valtasenaho => Härmänmäki no.2 Takkilehto
Mieslahden
suuruuden aika perustui hyviin liikenneyhteyksiin, sillä kylän kautta kulki
yleinen tie Kajaanista Ouluun ja Suomussalmelle.
Kontiomäki kasvoi
Mieslahden ohi rautatien takia 1920- luvulla.
Nykyisin Kontiomäessä asuu noin 800 ja Mieslahdessa 300 paltamolaista.
Kontiomäen ajankohtaisista
asioista kertoo Kontiomäki Sanomat: http://kontiomaki.blogit.fi/.
Mieslahden kylän
elämään on vaikuttanut oleellisesti herännäishenkinen Kainuun opisto, joka
perustettiin vuonna 1909.
Se siirrettiin
Kontiomäeltä Mieslahden Pekkalan tilalle 1911.
Lisätietoja
Kainuun Opistosta: http://www.kainuunopisto.fi/
Kainuun Opiston
johtajia: http://itasuomi.h-y.fi/opisto.html
Mieslahden
kansakoulu aloitti toimintansa syksyllä 1909 aivan kuten Melalahden
kansakoulukin. Härmänmäkeen ja Kontiomäkeen saatiin oma koulu 1925, Lumikylälle
perustettiin kansakoulu 1934 ja Savirannalle 1938. Näistä vain Kontiomäen koulu
on edelleen toiminnassa.
Mieslahden
kyläyhdistyksen sivut: http://www.paltamo.fi/mieslahti/
Kainuun Opisto on
sijainnut vuodesta 1911 alkaen Mieslahdessa
Kontiomäen rautatieasema
UURA
eli ”Veden uurtama notkelma”
Uuran kylän nimi tullee sanoista ”uuras”, ”uuro” tai ”uru”, jotka tarkoittavat
veden uurtamaa maastoa, notkelmaa tai uomaa.
Kartoista
selviääkin, että Uura sijaitsee paikalla, jossa Kiehimänjoki on uurtanut uoman Oulujärveen.
Uura -nimisiä paikkoja on myös Sonkajärvellä, Juuassa,
Kemijärvellä, Taivalkoskella ja Ähtärissä.
Uura kuuluu Paltamon vanhimpiin maakirjakyliin.
Uuran maakirjakylä ulottuu Kiehimänjokivarressa
Leppikoskelta Iivaaraan sekä pohjoisessa
Puolangantien varteen Saarisille.
Uuran kylän keskus sijaitsee Uurajärven
itärannalla.
Kiehimänjokivartta Uuralla
Vuonna 1605 Uuralla oli 5 taloa.
Uuralle perustettiin oma kansakoulu vuonna 1910. Uuran ja Ristijärven rajalla toimi Iijärven kansakoulu
vuodesta 1930 alkaen.
Uuran tärkeimpiä nähtävyyksiä on entinen suojeluskuntatalo
Uurtaja, joka on rakennettu 1929.
Uuran Uurtaja
Uuran maakirjakylään kuuluva Iijärvi on nimensä
perusteella lappalaisperäistä seutua, sillä ”ii” tarkoittaa saameksi samaa kuin
”yö”.
Iijärvi liittynee
näin yökalastukseen.
MELALAHTI
eli ”Lahti jonne mela vei”
Perimätiedon mukaan
Melalahti on saanut nimensä uudisasukkaista, jotka päättivät mennä sinne ”minne
mela vie”.
Melalahti on
Oulujärven seudun vanhinta asutusta. Melalahteen muodostui jo varhain usean
talon tiivis keskittymä, mikä on sangen poikkeuksellista harvan vaara-asutuksen
Kainuussa. Nykyisen Melalahden rajat
ovat muotoutuneet isojaossa.
Melalahteen ovat
kuuluneet Oikarilankylä, Vaarankylä ja sen takana
sijaitseva Raappananmäki sekä osa Varisniemen taloista.
Vuoden 1605 maakirjassa
Melalahdessa oli 8 taloa.
Melalahdesta
erosivat isojaossa Varisniemeksi seuraavat talot:
no.1 Karjala
=> Varisniemi no.1 Hannila
no.2 Karjala
=> Varisniemi no.2 Junttila
no.3 Valaja =>
Varisniemi no.3 Valaja
no.9 Mustola
=> Varisniemi no.7 Mustola
no.20 Rimpilä
=> Varisniemi no.6 Mutous
no.24 Hietala
=> Varisniemi no.8 Hietalahti
no.27 Mutouveniemi => Varisniemi no.5 Mutouenniemi
Isojaossa seuraavat
Puolangan Väyrylän kylän talot liitettiin
Melalahteen:
Väyrylä no.5 Tervonen => Melalahti no.36 Julkunmäki
Väyrylä no.34 => Melalahti no.35 Raappana
Väyrylä no.6 Pikkarala =>
Melalahti no.37 Pikkarala
Melalahden
kansakoulu perustettiin 1909. Vaarankylän kansakoulu avasi ovensa oppilaille
1926 ja Oikarilaan saatiin oma koulu 1937.
Vuonna 1980
Melalahdessa mukaan lukien Vaarankylä oli 468 asukasta.
Melalahden
kyläyhdistyksen sivut: http://www.paltamo.fi/kylayhdistykset/melalahti/index.html
Melalahden kumpuilevaa maisemaa 
Melajoki
KIVESJÄRVI
eli ”Kivisten verkkopainojen järvi”
Kivesjärvi,
Kiveskylä ja Kivesvaara ovat samaa johdannaista ja viitannevat kiviseen
maaperään.
Toisaalta
Kivesjärven nimi perustunee kalastuksessa käytettyihin tuoheen käärittyihin kivisiin
painoihin eli kiveksiin.
Hulppeat näkymät
Kivesvaaran laelta kohti Kivesjärven Niemelänniemeä
Kives eli
Kivesjärvi on tullut tunnetuksi Kiveksen rosvoista, jotka ryöstivät Oulujärvellä
kulkevia tervansoutajia 1860-luvulla.
Kivesjärven
vanhasta maakirjakylästä on myöhemmin eronnut Varisniemen Pehkolanlahti.
Kivesjärvestä
erosivat isojaossa seuraavat Varisniemen Pehkolanlahden
talot:
no.12 Mannila
=> Varisniemi no.14 Pehkola (Pehkolanniemellä
Pehkolanlahden länsirannalla)
no.13 Hautala
=> Varisniemi no.12 Vekara (Vekaranniemellä Pehkolanlahden
länsirannalla)
no.14 Kiviniemi
=> Varisniemi no.15 Kiviniemi (Pehkolanlahden
itärannalla)
Vanhin Kivesjärven
alueen kansakouluista on Kivesjärven koulu, joka perustettiin 1914.
Pehkolanlahteen saatiin oma kansakoulu 1928. Kiveslahti ja Kongasjoki muodostivat samoin omat koulupiirinsä.
Kongasjoen koulu aloitti 1946 ja Kiveslahden koulu 1947. Kongasjoen koulu oli oikeastaan Kivesjärven aseman koulu.
Hakasuon koulu
aloitti jatkosodan aikaan 1941, ja se on nykyisinkin yhä toiminnassa.
Kivesjärven
sivut: http://www.paltamo.fi/kylayhdistykset/hakasuo/kivesjarvi.html
Hakasuon
kyläyhdistyksen sivut: http://www.paltamo.fi/kylayhdistykset/hakasuo/index.html
Hakasuon mylly
ISOJAON JÄLKEEN
1800-LUVUN LOPPUPUOLELLA SYNTYNEET MAAKIRJAKYLÄT:
VARISNIEMI
(VARISKYLÄ) eli ”Varis-linnun kylä”
Varisniemi ja
Variskylä pohjautuvat varis-lintuun. Varisniemi-nimi on ollut olemassa viimeistään
1650-luvulta lähtien.
Variskylään
kuuluvat Varisniemi, Mutous
ja Pehkolanlahti.
Varisniemen
maakirjakylän tihein asutus sijaitsee Valajanlahden ja Junttilanlahden
molemmin puolin.
Mutous on Varisniemen lounaispuolella teräväkärkisellä
niemellä, josta on näköyhteys Paltaniemelle.
Pehkolanlahti puolestaan sijaitsee Varisniemen maakirjakylän
länsireunalla ja kuului aikoinaan Kivesjärven maakirjakylään.
Varisniemen
vainioita
Varisniemen
maakirjakylä syntyi isojaossa, kun Melalahdesta erosivat Varisniemeksi
seuraavat talot:
no.1 Karjala
=> Varisniemi no.1 Hannila (Varisniemen Hannilanniemellä)
no.2 Karjala
=> Varisniemi no.2 Junttila (Varisniemen Junttilanniemellä
Valajanlahden itärannalla)
no.3 Valaja =>
Varisniemi no.3 Valaja (Varisniemellä)
no.9 Mustola
=> Varisniemi no.7 Mustola
no.20 Rimpilä
=> Varisniemi no.6 Mutous (Mutouenlammen
ja Oulujärven välisellä kannaksella)
no.24 Hietala
=> Varisniemi no.8 Hietalahti (Mutoksen ja Neuvosenniemen välisen lahden pohjukassa)
no.27 Mutouvenniemi => Varisniemi no.5 Mutouenniemi (vastapäätä Paltaniemeä)
Paltamon kylästä
erotettiin isojaossa Neuvosenniemi,
joka liitettiin isojaossa Varisniemeen:
Paltamo no.12 Sivola => Varisniemi no.9 Neuvosenniemi
Pehkolanlahdesta on kotoisin voimamies Erik Karppinen eli Talas-Eera (1859 - 1903).
Pehkolanlahden vanha kansakoulu 
Kesäistä Pehkolanlahtea
Pehkolanlahden kyläyhdistys: http://www.paltamo.fi/kylayhdistykset/pehkolanlahti/index.html
HÄRMÄNMÄKI
eli ”Härmän vaara”
Härmänmäki oli
1600-luvun alussa Mieslahteen kuulunut Miesmäki, mutta muuttui saman vuosisadan
kuluessa Härmä-suvun mukaan Härmänmäeksi.
Härmänmäen
hiljaista kylänraittia
Härmänmäki on
Paltamon itäisin kylä. Asutus on harvaa ja sijaitsee vaarajonon päällä.
Mieslahdesta
erotettiin isojaon jälkeen Härmänmäen talot:
no.2 Härmälä
=> Härmänmäki no.4 Rimpilä
no.14 Härmänmäki
=> Härmänmäki no.5 Vaaranpää
no.21 Papinaho
=> Härmänmäki no.3 Papinaho
no.32 Sorjola => Härmänmäki no.1 Keränen
no.33 Valtasenaho => Härmänmäki no.2 Takkiaho
Paltamo -aiheisia linkkejä (klikkaa tästä)
päivitys
20.1.2012
TIESITKÖ, ETTÄ…?
Koko 21.000 km²:n Kainuu oli vuoteen 1647 saakka Paltamon
emäpitäjää
Paltamo on Kainuun vanhin seurakunta (1559-/1599-) ja Kainuun
vanhin kunta (1865-)
Paltaniemen kansakoulu oli Paltamon ensimmäinen
kansakoulu - ei Kajaanin
Uudenkylän ja Kirkkoahon kansakoulut perustettiin samoin
Paltamon kunnan alaisuuteen
Vuonna 1878 Paltaniemellä syntynyt
Eino Leino oli paltamolainen – ei kajaanilainen
Suomen pisimmät miehet Daniel Cajanus
ja Väinö Myllyrinne polveutuvat paltamolaisista sukujuurista
Nakertaja kuului Paltamon kuntaan Uusikylä-nimisenä
asutusalueena 1865 – 1953
Uusikylä rakennettiin alkuaan Paltamon kirkkoherran virkatalon
maille
Kainuun ainoa kansanopisto, vuonna 1909 perustettu Kainuun
Opisto sijaitsee Paltamon Mieslahdessa
Vuonna 1850 perustettu Paltamon kirjasto on yksi Kainuun
vanhimmista kirjastoista
Kontiomäen rautatieasema sijaitsee Paltamon kunnassa