KAINUUN
EMÄPITÄJÄ PALTAMO ja sen kylät 
Paltamo jakaantuu kyliin, joiden
lukumäärä on ”makuasia”.
Tässä kartassa
rajana on käytetty etupäässä koulupiirijakoa,
josta muodostui
samalla luontevasti myös kyläjako.
Paltamon kunnassa on
aikojen saatossa toiminut 21 koulupiiriä.
Punainen raja on
Paltamon kunnan raja 1.1.1954 alkaen, jolloin
Paltaniemi ja
Uudenkylän asutusalue liitettiin Kajaanin maalaiskuntaan.
PALTAMON VANHAT
MAAKIRJAKYLÄT:
Oulujärven pohjoispuolisista
maakirjakylistä vanhimpia ovat olleet
Mieslahti, Melalahti, Kivesjärvi, Uura ja Kiehimänsuu, jotka saivat ensimmäiset savolaiset uudisasukkaat jo 1550- ja
1560-luvuilla.
Oulujärven vastarannalla
sijaitseva Paltamon entinen kirkonkylä Paltaniemi eli Paltamo muodosti samoin oman maakirjakylänsä.
KIEHIMÄ eli
”Kiertävien virtausten joensuu”
Kiehimä lienee saanut
nimensä Kiehimänjoen kuohuvista ja kiertävistä virtauksista (”kiehiä”).
Hyrynsalmen vesistö laskee Kiehimänjoen kautta
Oulujärveen
Nykyinen kirkonkylä tunnettiin
aikaisemmin nimellä Kiehimä tai Kiehimänsuu.
Kiehimän kylä koostuu
Kiehimänsuusta ja Kiehimänvaaran alueesta.
Vuoden 1605 maakirjassa
Kiehimänsuussa oli 9 taloa, joista tosin osa sijaitsi Mieslahdessa.
Kiehimän kylässä oli 21
maakirjataloa isojaon jälkeen.
Kiehimän ja Mieslahden raja on
vaihdellut eri aikoina.
Isojaossa Kiehimän kylästä
siirrettiin Mieslahteen seuraavat Savirannan talot:
no.4 Mikkola => Mieslahti
no.1 Laanniemi (Savirannan läntisin niemi)
no.5 Kärkkäälä => Mieslahti
no.3 Korhola
Kiehimänvaaran (muinainen
Hyrylänvaara) asutusrypäksen päällä on Kainuun asutuksen
400-vuotismuistomerkki:
http://www.paltamo.fi/kunta/muisto.html
Kiehimässä eli nykyisessä
kuntakeskuksessa asuu noin 2100 paltamolaista.
Kiehimästä kasvoi vähitellen
Paltamon uusi kirkonkylä, kun Snellmanin kauppahuone avasi tervahovin
Kiehimässä 1882.
Tervakauppaa seurasi
kunnantoimiston ja pappilan siirto Paltaniemeltä Kiehimään 1900-luvun
alkupuolella.
Kiehimän kansakoulu oli
Oulujärven pohjoispuolisen Paltamon ensimmäinen kansakoulu, joka aloitti
toimintansa syyskuussa 1904.
Kiehimästä Puolangalle päin
mentäessä tulee vastaan Korpimäki, jossa oli kansakoulu vuodesta 1927 alkaen.
Korpimäki kuului isojaosta
lähtien Kiehimän kylään.
Paltamon
5. kirkko sijaitsee Kiehimässä ja on rakennettu vuonna 1946
Kiehimän kauppakeskus 
Eino
Leino patsas paljastettiin 6.7.1978
PALTANIEMI eli PALTAMO
eli ”Vyöryvä rantapenger”
Paltamo (ruotsiksi Paldamo)
on todennäköisesti johdos rantapengertä tarkoittavasta ”palta” -sanasta.
Paltaniemen kärki onkin
aikojen saatossa vyörynyt vähitellen Oulujärveen.
Paltamossa valmistetut
suuret tervaveneet tunnettiin paltamoina.
Paltaniemellä sijaitsi Paltamon
ensimmäinen kirkonkylä ja kunnallishallinnon keskus.
Paltaniemellä sijaitsevat mm.
vuonna 1726 rakennettu kuvakirkko ja Sutelan maakapteenin puustelli
Paltamossa oli vuoden
1605 maakirjassa 13 taloa.
Paltamon kylään kuuluivat ennen
isojakoa varsinaisten Paltaniemen talojen no.1 - no.13 lisäksi:
Jormuan talot:
no.16 Isohannus (ent. Paltamo no.12, Paltamo no.23 Hannus)
no.17 Pikkuhannus (ent. Paltamo no.13 Byskytte, Paltamo no.26 Byskytte)
Linnantauksen talot:
no.1 Tuovila
(ent. Paltamo no.4 Tuovila)
no.2 Seppälä
(ent. Paltamo no.5 Kaikkola)
no.3 Vesakko
(ent. Paltamo no.6 Vesakko)
no.7 Polvela
(ent. Paltamo no.15 Partala)
no.8 Mäkröniemi (ent. Paltamo no.16, Paltamo no.25 Mäkröniemi)
Koutaniemen talot:
no.1 Parkinniemi (ent. Paltamo no.13, 22 Parkinniemi, Paltamo no.14)
no.2 Nirva
(ent. Paltamo no.1, 2 Sokasaari)
no.3 Koivikko
(ent. Paltamo no.8, 9 Koutaniemi)
no.4 Tolola
(ent. Paltamo no.10 Säisä)
no.5 Huovila
(ent. Paltamo no.9, 15 Huovila)
no.6 Ilkko
(ent. Paltamo no.7, 8 Ilkkola)
no.7 Pyykkölä
(ent. Paltamo no.11, 19 Pyykkölä)
no.8 Sivolanniemi (ent. Paltamo no.2, 4 Tolola)
no.10 Vuores
(ent. Paltamo no.3, 4 Tolola)
Kuluntalahden talo:
no.2 Takkaranta (ent. Paltamo no.9 Rusala)
edellä mainitut talot kuuluivat
kunnallishallinnossa Kajaanin maalaiskuntaan
Paltamon kylästä erotettiin
isojaossa Neuvosenniemi, joka liitettiin nyt
Varisniemen kylään:
Paltamo no.12 Sivola =>
Varisniemi no.9 Neuvosenniemi
Savon radan tulo Iisalmesta
Kajaaniin 1904 horjutti Paltaniemen aseman koko Kainuun keskuksena.
Kiehimän Joenniemen tervahovin
osto kunnalle vuonna 1920 merkitsi lopullista kuntakeskuksen siirtoa Kiehimänjoen
suuhun.
Paltamon kirkkoherra ja lukkari
muuttivat Kiehimään 1936.
Näin Paltaniemi menetti
vähitellen sekä seurakunnan että kuntakeskuksen aseman Paltamon pitäjässä.
Vanhoissa rippikirjoissa
”Paldamo” tarkoittaa siis Paltaniemeä ja sen ympäristöä.
Paltaniemi, Uusikylä ja
Kirkkoaho liitettiin Kajaaniin 1.1.1954, joskin Paltaniemen kirkko jäi yhä
Paltamon seurakunnan haltuun.
Paltaniemen ja Kajaanin välissä
sijaitseva Nakertaja oli ennen sotia Paltamon Uusikylä. Nimivaihdos
Nakertajaksi tapahtui vuonna 1957.
Oulujärven eteläpuolen kylissä
toimivat Paltamon kunnan alaisuudessa:
Paltaniemen koulu: perustettiin
1882, mutta koulu alkoi vasta syksyllä 1883. Paltaniemen koulu on yhä
toiminnassa.
Uudenkylän koulu: aloitti
toimintansa 1922.
Kirkkoahon koulu: avattiin 1952
eli se ehti toimia Paltamon kunnan alaisena kansakouluna vain 1952 - 1954.
Paltaniemen kyläyhdistyksen sivut: http://www.paltaniemi.com
Paltaniemen kuvakirkon kellotapuli 
Paltamon vanhin kansakoulu sijaitsee Paltaniemellä
MIESLAHTI eli ”Jonkun
erämiehen lahti”
Mieslahti viitannee
paikannimenä jonkun ”miehen lahteen”, jossa on muinoin harjoitettu eränkäyntiä.
Mieslahden saaria
Mieslahden maakirjakylään ovat
kuuluneet Lumikylä, Saviranta, Kontiomäki, Härmänmäki ja Hiisijärvi (vuoteen
1805).
Mieslahti on vanhaa
vaara-asutusta, jossa maakirjatalot ovat pääosin sijainneet toistensa
läheisyydessä tiiviinä kylänä.
Lumikylällä talot ovat sen
sijaan hajallaan vaarojen päällä. Savirannan talot on perustettu Mieslahden
etelärannalle.
Mieslahdesta erotettiin isojaon
jälkeen Härmänmäen talot:
no.2 Härmälä => Härmänmäki
no.4 Rimpilä
no.14 Härmänmäki =>
Härmänmäki no.5 Vaaranpää
no.21 Papinaho => Härmänmäki
no.3 Papinaho
no.32 Sorjola => Härmänmäki
no.1 Keränen
no.33 Valtasenaho =>
Härmänmäki no.2 Takkilehto
Mieslahden suuruuden aika
perustui hyviin liikenneyhteyksiin, sillä kylän kautta kulki yleinen tie
Kajaanista Ouluun ja Suomussalmelle.
Kontiomäki kasvoi Mieslahden ohi
rautatien takia 1920- luvulla. Nykyisin
Kontiomäessä asuu 800 ja Mieslahdessa 300 paltamolaista.
Mieslahden kylän elämään on
vaikuttanut oleellisesti herännäishenkinen Kainuun opisto, joka perustettiin
vuonna 1909.
Se siirrettiin Kontiomäeltä
Mieslahden Pekkalan tilalle 1911.
Lisätietoja Kainuun Opistosta: http://www.kainuunopisto.fi/
Kainuun Opiston johtajia: http://itasuomi.h-y.fi/opisto.html
Mieslahden kansakoulu aloitti
toimintansa syksyllä 1909 aivan kuten Melalahden kansakoulukin. Härmänmäkeen ja
Kontiomäkeen saatiin oma koulu 1925, Lumikylälle perustettiin kansakoulu 1934
ja Savirannalle 1938. Näistä vain Kontiomäen koulu on edelleen toiminnassa.
Mieslahden kyläyhdistyksen
sivut: http://www.paltamo.fi/mieslahti/
Kainuun Opisto on sijainnut vuodesta 1911 alkaen
Mieslahdessa
Kontiomäen rautatieasema
UURA eli ”Veden
uurtama notkelma”
Uuran kylän nimi tullee
sanoista ”uuras”, ”uuro” tai ”uru”, jotka tarkoittavat veden uurtamaa maastoa,
notkelmaa tai uomaa.
Kartoista selviääkin, että
Uura sijaitsee paikalla, jossa Kiehimänjoki on uurtanut uoman Oulujärveen.
Uura -nimisiä paikkoja on
myös Sonkajärvellä, Juuassa, Kemijärvellä, Taivalkoskella ja Ähtärissä.
Uura kuuluu Paltamon vanhimpiin
maakirjakyliin.
Uuran maakirjakylä ulottuu
Kiehimänjokivarressa Leppikoskelta Iivaaraan sekä pohjoisessa Puolangantien
varteen Saarisille.
Uuran kylän keskus sijaitsee
Uurajärven itärannalla.
Kiehimänjokivartta Uuralla
Vuonna 1605 Uuralla oli
5 taloa.
Uuralle perustettiin oma
kansakoulu vuonna 1910. Uuran ja Ristijärven rajalla toimi Iijärven kansakoulu
vuodesta 1930 alkaen.
Uuran tärkeimpiä nähtävyyksiä on
entinen suojeluskuntatalo Uurtaja, joka on rakennettu 1929.
Uuran Uurtaja
Uuran maakirjakylään kuuluva
Iijärvi on nimensä perusteella lappalaisperäistä seutua, sillä ”ii” tarkoittaa
saameksi samaa kuin ”yö”.
Iijärvi liittynee näin
yökalastukseen.
MELALAHTI eli ”Lahti
jonne mela vei”
Perimätiedon mukaan
Melalahti on saanut nimensä uudisasukkaista, jotka päättivät mennä sinne ”minne
mela vie”.
Melalahti on Oulujärven seudun
vanhinta asutusta. Melalahteen muodostui jo varhain usean talon tiivis keskittymä,
mikä on sangen poikkeuksellista harvan vaara-asutuksen Kainuussa. Nykyisen Melalahden rajat ovat muotoutuneet
isojaossa.
Melalahteen ovat kuuluneet
Oikarilankylä, Vaarankylä ja sen takana sijaitseva Raappananmäki sekä osa
Varisniemen taloista.
Vuoden 1605 maakirjassa
Melalahdessa oli 8 taloa.
Melalahdesta erosivat isojaossa
Varisniemeksi seuraavat talot:
no.1 Karjala => Varisniemi
no.1 Hannila
no.2 Karjala => Varisniemi
no.2 Junttila
no.3 Valaja => Varisniemi
no.3 Valaja
no.9 Mustola => Varisniemi
no.7 Mustola
no.20 Rimpilä => Varisniemi
no.6 Mutous
no.24 Hietala => Varisniemi
no.8 Hietalahti
no.27 Mutouveniemi =>
Varisniemi no.5 Mutouenniemi
Isojaossa seuraavat Puolangan
Väyrylän kylän talot liitettiin Melalahteen:
Väyrylä no.5 Tervonen =>
Melalahti no.36 Julkunmäki
Väyrylä no.34 => Melalahti
no.35 Raappana
Väyrylä no.6 Pikkarala =>
Melalahti no.37 Pikkarala
Melalahden kansakoulu
perustettiin 1909. Vaarankylän kansakoulu avasi ovensa oppilaille 1926 ja
Oikarilaan saatiin oma koulu 1937.
Melalahden kyläyhdistyksen
sivut: http://www.paltamo.fi/kylayhdistykset/melalahti/index.html
Melalahden kumpuilevaa maisemaa
KIVESJÄRVI eli
”Kivikkoinen järviseutu”
Kivesjärvi, Kiveskylä ja
Kivesvaara ovat samaa johdannaista ja viitannevat kiviseen maaperään.
Hulppeat näkymät Kivesvaaran laelta kohti Kivesjärven
Niemelänniemeä
Kives eli Kivesjärvi on tullut
tunnetuksi Kiveksen rosvoista, jotka ryöstivät Oulujärvellä kulkevia
tervansoutajia 1860-luvulla.
Kivesjärven vanhasta
maakirjakylästä on myöhemmin eronnut Varisniemen Pehkolanlahti.
Kivesjärvestä erosivat isojaossa
seuraavat Varisniemen Pehkolanlahden talot:
no.12 Mannila => Varisniemi
no.14 Pehkola (Pehkolanniemellä Pehkolanlahden länsirannalla)
no.13 Hautala => Varisniemi
no.12 Vekara (Vekaranniemellä Pehkolanlahden länsirannalla)
no.14 Kiviniemi => Varisniemi
no.15 Kiviniemi (Pehkolanlahden itärannalla)
Vanhin Kivesjärven alueen
kansakouluista on Kivesjärven koulu, joka perustettiin 1914.
Pehkolanlahteen saatiin oma
kansakoulu 1928. Kiveslahti ja Kongasjoki muodostivat samoin omat
koulupiirinsä.
Kongasjoen koulu aloitti 1946 ja
Kiveslahden koulu 1947. Kongasjoen koulu oli oikeastaan Kivesjärven aseman
koulu.
Hakasuon koulu aloitti
jatkosodan aikaan 1941, ja se on nykyisinkin yhä toiminnassa.
Kivesjärven sivut: http://www.paltamo.fi/kylayhdistykset/hakasuo/kivesjarvi.html
Hakasuon kyläyhdistyksen sivut: http://www.paltamo.fi/kylayhdistykset/hakasuo/index.html
Hakasuon mylly
ISOJAON JÄLKEEN 1800-LUVUN
LOPPUPUOLELLA SYNTYNEET MAAKIRJAKYLÄT:
VARISNIEMI (VARISKYLÄ)
eli ”Varis-linnun kylä”
Varisniemi ja Variskylä
pohjautuvat varis-lintuun. Varisniemi-nimi on ollut olemassa viimeistään
1650-luvulta lähtien.
Variskylään kuuluvat Varisniemi,
Mutous ja Pehkolanlahti.
Varisniemen maakirjakylän tihein
asutus sijaitsee Valajanlahden ja Junttilanlahden molemmin puolin.
Mutous on Varisniemen
lounaispuolella teräväkärkisellä niemellä, josta on näköyhteys Paltaniemelle.
Pehkolanlahti puolestaan
sijaitsee Varisniemen maakirjakylän länsireunalla ja kuului aikoinaan
Kivesjärven maakirjakylään.
Varisniemen vainioita
Varisniemen maakirjakylä syntyi
isojaossa, kun Melalahdesta erosivat Varisniemeksi seuraavat talot:
no.1 Karjala => Varisniemi
no.1 Hannila (Varisniemen Hannilanniemellä)
no.2 Karjala => Varisniemi
no.2 Junttila (Varisniemen Junttilanniemellä Valajanlahden itärannalla)
no.3 Valaja => Varisniemi
no.3 Valaja (Varisniemellä)
no.9 Mustola => Varisniemi
no.7 Mustola
no.20 Rimpilä => Varisniemi
no.6 Mutous (Mutouenlammen ja Oulujärven välisellä kannaksella)
no.24 Hietala => Varisniemi
no.8 Hietalahti (Mutoksen ja Neuvosenniemen välisen lahden pohjukassa)
no.27 Mutouvenniemi => Varisniemi
no.5 Mutouenniemi (vastapäätä Paltaniemeä)
Paltamon kylästä erotettiin
isojaossa Neuvosenniemi, joka liitettiin
isojaossa Varisniemeen:
Paltamo no.12 Sivola =>
Varisniemi no.9 Neuvosenniemi
Pehkolanlahdesta on kotoisin
voimamies Erik Karppinen eli Talas-Eera (1859 - 1903).
Pehkolanlahden vanha kansakoulu 
Kesäistä Pehkolanlahtea
Pehkolanlahden kyläyhdistys: http://www.paltamo.fi/kylayhdistykset/pehkolanlahti/index.html
HÄRMÄNMÄKI eli
”Härmä-suvun vaara-asutus”
Härmänmäki oli alun perin
Mieslahteen kuuluva Miesmäki, mutta muuttui Härmä-suvun mukaan Härmänmäeksi.
Härmänmäen hiljaista kylänraittia
Härmänmäki on Paltamon itäisin
kylä. Asutus on harvaa ja sijaitsee vaarajonon päällä.
Mieslahdesta erotettiin isojaon
jälkeen Härmänmäen talot:
no.2 Härmälä => Härmänmäki
no.4 Rimpilä
no.14 Härmänmäki =>
Härmänmäki no.5 Vaaranpää
no.21 Papinaho => Härmänmäki no.3
Papinaho
no.32 Sorjola => Härmänmäki
no.1 Keränen
no.33 Valtasenaho =>
Härmänmäki no.2 Takkiaho
Paltamo -aiheisia linkkejä:
Paltamon yrityksiä:
Mainossuunnittelu Laukkanen Oy
Paltamon kirja- ja paperikauppa
Paltamon kyläseuroja:
Paltamon yhdistyksiä:
päivitys
11.11.2008
Tämä sivusto on
perustettu Paltamon emäpitäjän
vaiheiden
tunnetuksi tekemiseksi ja virheellisten tietojen oikaisemiseksi.
TIESITKÖ,
ETTÄ
Koko
21.000 km²:n Kainuu oli vuoteen 1647 saakka Paltamon emäpitäjää
Paltamo
on Kainuun vanhin seurakunta ja Kainuun vanhin kunta
Paltaniemen
kansakoulu oli Paltamon ensimmäinen kansakoulu - ei Kajaanin
Eino
Leino oli paltamolainen – ei kajaanilainen
Elias
Lönnrot kirjoitti Kalevalan Paltamossa – ei Kajaanissa
Suomen
pisimmät miehet Daniel Cajanus ja Väinö Myllyrinne polveutuvat paltamolaisista
sukujuurista